On joulun aika ja pöydät notkuvat herkkuja ja houkutuksia. Kaikkea tekisi mieli. Ja paljon! Mutta mitä enemmän kokemusta jouluista on kerääntynyt (eli mitä vanhemmaksi tulee) sitä vähemmän elimistö kykenee sitä kaikkea herkkumäärää sulattamaan. Joulupäivän aamuna oli pakko todeta, että ei ole edes nälkä. Vaivoin sain alas yhden kinkkuleivän… ähky!
Ruoan kanssa ähkyrajat ovat selkeät. Kun vatsa sanoo seis, yleensä sitä ymmärtää jossain vaiheessa lopettaa ranneliikkeen lautaselta suuhun. Vähitellen oppii olosuhteiden pakosta tekemään valintoja, mihin herkkuihin panostaa rajallisen kapasiteettinsa. Aamulla lohileipää, iltapäiväkahvilla sitten joulutorttuja ja ilta-aterialla koko joulukattaus – mutta nyt puolta pienempinä määrinä kuin eilen. Ja jälkkäriksi lahjasuklaata, nam. Valintoja!
Kiireähky
Mieleeni juolahti, kuinka tilanne tavallaan on ihan sama kiireen ja kaiken touhotuksen kanssa. Aikakin on rajallinen 24 tuntia vuorokaudessa. Kiire ja stressi kertoo siitä, että on syöty ähkyyn asti päivä toisensa jälkeen. Mutta silti vain jatkamme ähkyä sinnikkäästi. Välillä levätään joku viikonloppu ja sitten taas ahmitaan tekemistä, tehtäviä, velvollisuuksia, tapahtumia, tapaamisia, hoidettavia asioita… ”vielä ehdin tuonkin, ja tuokin täytyy vielä tehdä…”
Välillä on niin kiire, ettei ehdi edes miettiä. Hotkii vain paniikissa kaiken, mitä eteen tuodaan – ainakin niin pitkään kuin napa vetää. Jos edes hetkeksi pysähtyisi miettimään ja valikoimaan, voisi ainakin varmistaa, ettei yritä elää pelkällä näkkileivällä.
Valintoja kokemuksella
Joulun alla oli virkistävää keskustella joulukiireistä senioriväen kanssa. Tässäkin asiassa kokemus jyllää. Jossain vaiheessa elämää jokaiselle on tullut oivallus, kuinka vähällä siivoamisella se joulu tulee, kuinka helposti kaupan laatikot tuunataan omanmakuisiksi, kuinka oman kodin rauhassa on ihana vain olla. Jälkikäteen moni ihmettelee, että miksi koskaan pitikään tuhrata aikaa ihan turhaan stressaamiseen. Olisi vain keskittynyt olennaiseen ja nauttinut. Valintoja.
Mitä sinä valitset lautasellesi?
Joulun ja Uuden Vuoden pyhinä on hyvää aikaa miettiä omaa vuottaan eteenpäin. Mitä kaikkea haluat ”ahmia” vuoteen? Kuinka paljon oikeasti vatsasi vetää? Kuinka paljon olisi sopiva taso, jotta olo olisi vielä hyvä ja mukava? Miten eri herkut kannattaisi jaksottaa vuodelle? Ja pitäisikö jokin herkku kokonaan siirtää seuraavalle vuodelle? Vai voisitko tänä vuonna luopua jostain ja tehdä tilaa jollekin sellaiselle, jota haluat vieläkin enemmän? Millainen olisi sinun täydellinen kattaus?
Valintoja.