Perinteinen johtaminen on siirtymässä historiaan. Nykyorganisaatiot muodostuvat asiantuntijoista, ja asiantuntijuuden johtaminen vaatii aivan toisenlaista lähestymistapaa kuin teollistumisen ajoilta peräisin oleva autoritaarinen työnjohtaja – työntekijä -asetelma. Jotta aito muutos moderniin työkulttuuriin voi tapahtua, meidän kaikkien, niin esihenkilöiden kuin asiantuntijoidenkin, täytyy muuttaa ajatteluamme.
Erityisesti muutosta tarvitaan syvällä alitajunnassamme sijaitseviin ajattelun rakenteisiin ja automaattireaktioihin, jotka ohjaavat asenteitamme ja identiteettitason roolejamme. Muutos organisaation alitajuntaan ja työkulttuuriin voi tapahtua vain tätä kautta.
Haluamme ja kaipaamme itseohjautuvuuden vapautta, ja otamme uuden valtamme avosylin vastaan. Mutta kuitenkin jäämme odottamaan vanhan mallin mukaista ohjausta johdolta. Vaikka voisimme itseohjautuvasti kysyä ja selvittää itse, jos jotain tietoa puuttuu. Eli ottaisimme itsellemme myös vastuun, joka tulee vallan mukana. Syy siihen miksi tämä paradoksi oireilee, on oma alitajuntamme ja organisaation alitajunta, jonka rakenteet elävät vielä osin vanhassa maailmassa.
Luulemme toimivamme järjellä, mutta…
Olen toiminut mentaalivalmentajana reippaat 10 vuotta, ja sinä aikana olen erikoistunut työskentelemään erityisesti alitajunnan voiman kanssa. Joku voi nyt tuumia, hohhoijaa, mitä hörhöilyä… mutta haastan sinut lukemaan pidemmälle.
Vaikka nykyaikana kuvittelemme toimivamme hyvin järkevästi ja tietoisesti, todellisuus on ihan toista. Toiminnastamme jopa yli 90% on arvioitu olevan alitajunnan ohjaamaa. Se siitä järkeilystä siis.
Alitajuinen mielemme sisältää kaikki automaattiohjaukset, ajattelumallit, toimintatavat, rutinoituneet ja opitut taidot, tunnemuistimme ja kaiken eletyn elämämme. Alitajunta ei sijaitse pelkästään mielessämme tai aivoissamme, vaan se kattaa koko kehomieli-kokonaisuuden.
Alitajunta on meille elintärkeä
Sana “alitajunta” herättää paljon erilaisia ennakkoluuloja, jopa pelkoja, vaikka kyse on täysin luonnollisesta ja tärkeästä osasta meitä jokaista. Emme tulisi kovinkaan hyvin toimeen ilman alitajuntaamme.
Alitajuntaan tallentuneet rutiinit esimerkiksi auttavat meitä selviytymään arjesta silloinkin, kun tietoinen mielemme on ylikuormittunut. Jokainen ruuhkavuosia elänyt tietää tämän. Vaikka arjen toimet ovat yhtä sumua, silti tärkeimmät kotihommat on taianomaisesti hoituneet, vaikkei niistä varsinaista muistijälkeä ole jäänytkään.
Ja koska tietoisen mielen osuus on vain arviolta 2-10%, ylikuormittumista tapahtuu usein ja silloin voimme kiittää alitajuntaamme, että ajoimme töistä kuitenkin ihan turvallisesti kotiin.
Alitajunnan tärkein ydintehtävä onkin huolehtia henkiinjäämisestä, ja alitanjuntamme kerääkin jatkuvasti kaikista elämänkokemuksistamme eräänlaista hengissäselviytymisen opasta.
Alitajuntamme on kuitenkin hidas päivittymään. Kun jokin ohjelmanpätkä on sinne tallentunut, se voi pyöriä samanlaisena vuosikausia. Sen vuoksi monet lapsuuden ensimmäiset kokemukset ovat niin kirkkaina toiminnanohjaajina meille vielä aikuisenakin. Ohjelman päivittämiseen vaaditaan tapahtuma tai tekniikka, joka ylittää alitajunnan palomuurit.
Miten organisaation alitajunta syntyy?
Organisaatiot koostuvat meistä ihmisistä, joten myös organisaatiolle muodostuu oma “kollektiivinen” alitajunta. Tuomme sen toimintaan omat uskomuksemme, asenteemme, kokemuksemme, ajattelumallimme ja toimintatapamme. Siihen sisältyvät kirjoittamattomat säännöt, vaivihkaa omaksutut uskomukset ja oletukset, yleisesti hyväksytyt ja totutut toimintatavat, yhteinen kokemushistoria ja kollektiiviset traumatkin.
Monet näistä toimintaamme ohjaavista tekijöistä ovat alitajuisia automaattiohjauksia. Olemme oppineet ja tottuneet toimimaan tietyllä tavalla, ja jatkamme samaan tyyliin kunnes tulee jokin tarve tehdä muutos rutiineihin.
Ja kun kaikki nämä eri ihmisten alitajuiset ohjurit tuodaan organisaation toiminnassa yhteen, alkaa muotoutua organisaation alitajunta. Organisaation alitajunta puolestaan vaikuttaa siihen, millainen organisaatiokulttuuri alkaa kehittyä.
Osa organisaatiokulttuurista on tottakai tietoisesti yhdessä sovittujen asioiden ansiota. Suuri osa koostuu kuitenkin sanattomista säännöistä ja sopimuksista, jotka syntyvät hiljalleen mukautuessamme yhteistyöhön muiden kanssa ja ottaessamme mallia ympäristöstämme.
Ylitä itseohjautuvuuden esteet
Koska joudumme päivittäin tekemisiin näiden kirjoittamattomien ohjureiden kanssa, organisaation alitajunnalla on väistämättä suuri vaikutus päivittäiseen toimintaamme. Sen sisältö ikäänkuin integroituu omaan hengissäselviämisen oppaaseemme. Ja sen kautta nämä alitajuiset ohjurit vaikuttavat tottakai myös päätöksentekoon.
Aloittaessasi uudessa työssä, olet tutustunut myös organisaation alitajuntaan. Ja hiljalleen opit “talon tavat”. Oma alitajuntasi alkaa omaksua kirjoittamattomia sääntöjä, se mallioppii käyttäytymistä muilta ja tallentaa kollegoiden tarinoita historiasta. Se mukautuu organisaation alitajuntaan silloinkin kun et tee sitä tietoisesti.
Palaamalla vasta-alkajan näkökulmaan voit tehdä alitajunnan näkyväksi.
Voit huomata ja tulla tietoisemmaksi siitä, miten organisaation alitajunta vaikuttaa yhteiseen työkulttuuriin ja myös omaan työskentelyysi.
Kannattaa ajatella mitä ajattelee
Jokaisella ihmisellä on oma osuutensa organisaation alitajuntaan ja kulttuuriin. Toisto vahvistaa totuttuja tapoja, ja kun mikään ei muutu – mikään ei muutu. Kun teet pienenkin muutoksen, se alkaa vaikuttaa myös ympäristöösi.
Kuka tahansa voi käynnistää muutoksen ja toimia esimerkkinä, ja näin luonnollisesti tapahtuukin aina kun esim. henkilöstössä tapahtuu muutoksia tai jonkun toiminta muuttuu henkilökohtaisista syistä.
Missä asioissa sinä huomaat mukautuneesi tiimisi tai organisaatiosi alitajuntaan, ja tekisitkö jotain toisin nyt?
Mitä päätöksiä ja valintoja olet tehnyt työssäsi viimeksi, ja huomaatko nyt, kuinka organisaation alitajunta on vaikuttanut niihin?
