fbpx

Onko työkaverini tai pomoni narsisti?

Työkaverukset jakavat kokemuksiaan tiimin uudesta tulokkaasta. Välillä hämmästellen ja kauhistellen, välillä huumorilla keventäen. Keskustelun päättää painava huokaisu “On se kyllä niin narsisti!” Näitä diagnoosiheittoja kuulee nykyään tämän tästäkin, ja ehkä siksi niihin suhtaudutaan osin vitsaillenkin. Mutta joskus voi pitää vanha totuuskin paikkansa: ei savua ilman tulta.

Työssäni mentaalivalmentajana ja aiemmin asiantuntijatiimin esihenkilönä olen päässyt seuraamaan läheltä erilaisia työelämän henkilösuhteita ja persoonallisuuksia. Kun asiakkaani ovat kertoneet kiusaamiskokemuksistaan, olen huomannut keskustelun usein alkavan siten, että yritämme järkeillä toisen käyttäytymistä oman arvomaailmamme kautta. Kun valkenee, ettei käyttäytyminen ole millään tavalla selitettävissä yleisten moraalisääntöjen mukaan, on pakko päätyä johtopäätökseen, että kiusaaja ilmentää käyttäytymisellään jonkintasoista persoonallisuushäiriötä.

Koska aihe on tullut työtehtävissäni esiin useasti, olen seurannut mielenkiinnolla tätä aihealuetta ja siihen liittyvää keskustelua pitkään. Koska en ole psykologi enkä psykiatri, olen hakenut tähän artikkeliin pohjatiedot heidän tekemistä tutkimuksista ja artikkeleista. Lähdeluettelosta löydät linkit näihin lähteisiin.

 

Liioittelenko, jos mietin onko työkaverini tai pomoni narsisti?

On hyvä tiedostaa se valitettava todellisuus, että persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä päätyy hyvinkin usein organisaation johtopaikoille. Tämä johtuu siitä, että näihin persoonallisuuksiin vetoaa valta ja menestys. He ovat kunnianhimoisia ja toimivat sen mukaisesti. Ja koska heitä ei jarruta yleiset moraalisäännöt, he kykenevät manipuloimaan tiensä uratikkailla hyvinkin vauhdikkaasti, talloen surutta alleen kaikki muut.

Näiltä valtapaikoilta he saavat paljon hämminkiä ja jopa tuhoa aikaiseksi. Toki ylöspäin he osaavat kääntää kaiken edukseen, vaikka sairaspoissaolot ja vaihtuvuus alkavat hiljalleen nousta.

Persoonallisuuksien ja niiden häiriötilojen havainnointiin pätee haaste, että kenenkään persoonallisuutta ei voi täydellisesti mitata tai arvioida tyhjentävästi. Puhutaan siis piirteistä, ja kuvauslistoja lukiessa on hyvä pitää mielessä kaikki harmaan sävyt. Jollain piirteet näkyvät hyvin selkeästi, toisella taas on havaittavissa vain tiettyjä taipumuksia.

On hyvä muistaa myös, että meissä kaikissa on olemassa pimeä puoli. Se voi tulla yllättäen esiin esim. erityisen stressaavissa ja paineisissa tilanteissa, ilman persoonallisuushäiriötäkin.

Jos käyttäytyminen on kuitenkin johdonmukaisesti manipuloivaa ja muille haitallista, voi kyseessä hyvinkin olla jokin seuraavista persoonallisuushäiriöistä.

 

Dark Triad ja johtamisen synkkä nelikko

Birgit Schyns, Barbara Wisse ja Stacey Sanders ovat tutkimuksessaan käsitelleet “pimeää kolminaisuutta”, eli machiavellistiä, narsistia ja psykopaattia. Suomalainen psykologi ja tietokirjailija Taina Kuuskorpi puolestaan puhuu johtamisen synkästä nelikosta, jotka ovat machiavellisti, narsisti, psykopaatti ja sadisti.

Yhteistä näille kaikille on empatian puute ja oman edun ajaminen toisten hyvinvoinnin kustannuksella: manipuloinnilla, mitätöimisellä ja kiusaamisella. Saatamme kuvitella, että tunnistaisimme nämä tyypit helposti vastaantullessa. Valitettavasti kaikki näistä ovat omalla tavallaan varsin taitavia peittämään todellisen luonteensa, kunnes on liian myöhäistä. Ja vaikka vaistoaisimmekin jonkin olevan pielessä, pyrimme järkeistämään heidän käyttäytymistään oman arvomaailmamme kautta, kunnes hämmennymme kaikkeen ristiriitaisuuteen.

 

Machiavellisti

  • Manipuloi kaikkia lähipiirissään ja asiakassuhteissaan häikäilemättä omaksi edukseen.
  • Tavoittelee omaa hyötyään suoraan ja myös laajempien kuvioiden kautta.
  • Ei tunne myötätuntoa, vaan suhtautuu kyynisesti niin asiakkaiden kuin työyhteisön tarpeisiin.
  • Osoittaa kuitenkin valikoivaa “empatiaa” eli huomioi toiset silloin, kun se on hänelle itselleen hyödyksi.
  • Käyttää kaikkia sosiaalisia taitojaan ja temppuja saavuttaakseen päämääränsä ja kontrolloidakseen muita.
  • Ei itse koe päämääriään mitenkään itsekkäiksi tai pahoiksi, vaan oikeuttaa ne perusteilla, joihin uskoo vahvasti.
  • Toimii moraalittomasti, valehtelee ja käyttää sumeilematta toisia hyväkseen.
  • Teettää “likaiset työt” toisilla.

 

Narsisti

  • Korostaa ja kehuu omia suorituksiaan, ja samalla painaa toisia alas.
  • Kadehtii kaikkea ja kaikkia, paitsi sellaisia suuruuksia, joiden joukkoon lukee myös itsensä.
  • On äärettömän kilpailuhenkinen, ja sen myötä epäluuloinen muita kohtaan.
  • Kahmii vaivatta kunnian itselleen muiden onnistumisista, ja yhtä vaivatta sälyttää syyn epäonnistumisistaan toisten niskoille.
  • Ei tunne myötätuntoa, vaan pohtii asioiden vaikutuksia ensisijaisesti itseensä.
  • Vaatii jatkuvaa ihailua ja kehumista, ja odottaa muilta erityiskohtelua.
  • Ei pysty rakentavaan yhteistyöhön, vaan puuttuu kaikkeen ja neuvoo kaikkia kaikessa.
  • Suojelee heikkoa itsetuntoaan hinnalla millä hyvänsä, konflikteissa myös aggressiivisesti.
  • Reagoi kritiikkiin raivoisasti ja ottaa kritiikin hyökkäyksenä itseään kohtaan.
  • Voi olla siis yhtenä hetkenä hurmaava ja viehättävä, toisena julma hirviö. Ei tunnista tässä ristiriitaa itse, vaan pitää itseään sympaattisena ihmisenä.

 

Psykopaatti

  • Kylmähermoinen, patologinen valehtelija ja käyttäytyy impulsiivisesti.
  • Toimii ja tekee päätöksiä tunnekylmästi, vain omaa etuaan ajatellen.
  • Ottaa pelottomasti uhkarohkeita riskejä seurauksista piittaamatta.
  • Ei tunne myötätuntoa, syyllisyyttä tai katumusta, vaan käyttää muita hyväkseen ilman omantunnontuskia.
  • Raivaa toiset tieltään, manipuloi, valehtelee ja rikkoo sääntöjä ja sopimuksia.
  • Vaikka normaalit tunnereaktiot ovat hänelle vieraita, hän voi silti olla erittäin taitava manipuloija sosiaalisissa tilanteissa.
  • Voi olla immuuni stressille, koska ei tunne pelkoa kuten normaalit ihmiset.

 

Sadisti

  • Pyrkii hallitsemaan ihmisiä ja rajoittamaan heidän vapauttaan pelon ja pakottamisen kautta.
  • Käyttäytyy aggressiivisesti ja julmasti, usein ainoana tarkoituksena aiheuttaa toisille kärsimystä ja nöyryytystä.
  • Pyrkii tietoisesti satuttamaan muita verbaalisesti, psyykkisesti tai fyysisesti, ja saa siitä nautintoa.
  • Näkee aikaa ja vaivaa alaisiensa kiusaamiseen, ja jää mielellään seuraamaan vaikutuksia.
  • Muiden onni on sadistille uhka ja pois omasta onnesta, siksi pyrkii nujertamaan toisten hyvän olon.
  • Reagoi herkästi ja peittelemättömän aggressiivisesti.
  • Aiheuttaa ristiriitoja, hankaluuksia ja mielipahaa vain niiden tuottamisen ilosta.

 

Persoonallisuushäiriöiden seuraukset työelämässä

Olen kohdannut työelämässä machiavellistin ja narsistin piirteitä ilmentäviä ihmisiä, ja todistanut valitettavia seurauksia. Asiakastyössä olen purkanut jälkiseurauksia narsistin ja sadistin piirteitä ilmentävien esihenkilöiden jäljiltä. On surullista, kuinka paljon vahinkoa, pitkäaikaisia ja laaja-kantoisia traumoja tällaiset toimijat saavat aikaan.

Miksi näin pääsee tapahtumaan? Oletamme, että kaikki toimisivat samojen moraalisääntöjen mukaan. Kun huomaamme, että jotain on pielessä, alamme sinnitellä. Pyrimme hoitamaan tilannetta edelleen luottaen moraalisääntöihin ja ihmisten rehellisyyteen. Työpaikan vaihtaminen ehkä käy mielessä, mutta sen toteuttaminen ei ole aina niin yksinkertaista, saati nopeaa. Ja toisaalta, jos työpaikka muuten täyttää kaikki toiveemme, tuntuisi ihan hassulta lähteä yhden huonosti käyttäytyvän ihmisen vuoksi itse pois. Se olisi epäreilua ja kohtuutonta. Jatkamme siis taistelua ja sinnittelyä.

Sinnittelyä voi jatkua niin pitkään, että lopulta olemme liian uupuneita tekemään ratkaisuja tai hoitamaan asiaa järkevästi. Lopputulos voi pahimmillaan olla se, että joutuu itse sairaslomaputken kautta kaikessa hiljaisuudessa ulos organisaatiosta, ja sillä välin kiusaaja saa pitää paikkansa ja jopa etenee urallaan.

 

Kuinka persoonallisuushäiriöiden haitoilta voi välttyä

Vaikka näiden taitavien manipuloijien kanssa toimiminen on erittäin haastavaa, psykologit ovat etsineet keinoja, joilla työyhteisöt voisivat estää vahinkoja. Psykologi Maxim Laurijssenin tiimin tutkimustulosten perusteella he suosittelevat kolmea keinoa:

  1. Toimintatapojen ja sääntöjen ehdoton selkeys.
  2. Sanktiot niiden rikkomisesta.
  3. Läpinäkyvyys, eli mitään tekoja ei peitellä, sivuuteta eikä sovitella vaivihkaa.

Hyvältä tässä näyttää se, että nämä keinot toimivat hyvin yhteen organisaation psykologista turvallisuutta tukevien toimien kanssa. Johtamisen kehittäminen modernien johtamisoppien mukaisesti on siten hyvä tie myös persoonallisuushäiriöiden haittojen minimoinnissa.

Psykologit esittävät toiveikkuutta siinä, että mitä enemmän  ymmärrämme näiden persoonallisuustyyppien ajatusprosesseja, sitä paremmin voimme huomioida omassa toiminnassamme heidän puolustusmekanismejaan, motivoitumistaan ja ajatusvääristymiään.

 

Lähteet:

Leena Pakonen

Kiinnostus mielen voimaan on kulkenut Leenan mukana kaikissa elämänvaiheissa, johdatellen kauppatieteiden opiskelijasta bisnesmaailman uran kautta valmennusyrittäjäksi.

Leenan pitkä esihenkilökokemus kansainvälisissä konserneissa yhdistettynä vankkaan mentaalivalmentajan ja kouluttajan osaamiseen tarjoaa vahvan työkalupakin modernin työelämän haasteiden kampittamiseen.

Leena on opiskellut ratkaisukeskeistä valmennusta, tietoisuustaitoja, luontaisia taipumuksia, toiminnallista neurotiedettä, neurolingvististä prosessointia, rentoutusmenetelmiä, hypnoosia ja mentaalivalmennusta.

Vapaa-ajalla hän latautuu mielellään leppoisan liikunnan ja luonnon parissa yhdessä miehensä kanssa.

1 minuutin pikalataus antaa buustia päivääsi (ilman meditaatiota)
Muista johtamisen tärkein väline: keskustelu
{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}
>