Valmentava johtaminen, palveleva johtaminen, syväjohtaminen, positiivinen johtaminen, voimavaralähtöinen johtaminen ja niin edelleen. Kaikille moderneille johtamisopeille on yhteistä ajatus siitä, että johtajan tärkein ja arvokkain väline on keskustelu. Ja tämä sama ajatus on ollut mukana johtamisopeissa jo vuosikymmeniä.
Aiemmin “vanhan koulukunnan” aikaan oli haaste saada esihenkilöt puhumaan tiimiläistensä kanssa, vaikka silloin tehtiin enimmäkseen töitä saman katon alla ja kaikki keskustelumahdollisuudet olisivat olleet tarjolla heti toimistosta ulos astuessaan. Ja kuinka hassun iso kynnys kuitenkin oli löytää aikaa (tai kiinnostusta) juttelukierrokselle.
Muistan hyvin, että kaikissa esihenkilökoulutuksissa ja johtamisen kirjallisuudessa muistutettiin keskusteluhetkien tärkeydestä, eikä suinkaan turhaan. Tunnustan itsekin, että kiireen yltyessä oli helppo oikoa mutkia suoriksi ja hoitaa vain ihan pakolliset työasiat. Jotta hyvä rutiini jollain tavalla pysyi, siihen täytyi ihan erikseen keskittyä.
Kaikki on muuttunut, vaikka mikään ei ole muuttunut
Nykyajan etä- ja hybridityössä kohtaamme toisenlaisia haasteita. Toisaalta yhteydenpitovälineitä on runsaammin tarjolla. Tiimit saattavat olla kuitenkin fyysisesti täysin hajallaan, ja näin näitä rentoja ja huolettomia käytäväkeskusteluja ei tarjoudu enää luonnollisesti “ohikulkiessa”.
Keskustelun merkitys johtamisen välineenä ei ole kuitenkaan muuttunut millään tavalla. Miksi? Koska olemme edelleen ihan samoja ihmisiä, laumaolentoja, kuin 10 tai 100 vuotta sitten. Peruspyskologiamme ja -tarpeemme eivät ole muuttuneet miksikään. Tarvitsemme vuorovaikutusta. Haluamme tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi.
Luo hyvä keskustelurutiini
Etä- ja hybridityössä on entistäkin tärkeämpää luoda itsellensä hyvä keskustelurutiini. Tämä ei tarkoita sitä, että sovitaan pelkästään virallisia ja aikataulutettuja 1-on-1-keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, että luot itseäsi varten jonkinlaisen rytmin ja tietoisuuden, jolla huolehdit rentojen keskustelumahdollisuuksien avaamisesta tiimiläistesi kanssa säännöllisesti.
Sinun ei tarvitse yrittää keksiä tikusta asiaa. Riittää, että aloitat keskustelun sillä kysymyksellä, mikä keskustelun tarkoitus onkin: “Mitä sulle kuuluu?”
Taikakysymys: Mitä sinulle kuuluu?
Meillä jokaisella on nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarve. “Mitä kuuluu?” on taikakysymys kaikessa yksinkertaisuudessaan. Joskus se voi avata hyvinkin syvällisen, tarpeellisen ja arvokkaan keskustelun. Joskus taas se saa aikaan yhteenkuuluvuutta ja positiivisuutta rakentavan huumoripläjäyksen.
Sinun ei myöskään tarvitse pelätä kohtaavasi vaikeita asioita. Kohtaan niitä väistämättä joskus, mutta ne ovat juuri niitä arvokkaimpia keskusteluja joita voit käydä. Ne antavat mahdollisuuden korjata asioita oikeaan suuntaan.
Sinun ei tarvitse antaa ratkaisuja tai vastauksia heti. Riittää, että kuuntelet. Ratkaisu ja vastaus voi tulla jopa tiimiläiseltä itseltään, jos kuuntelet aidosti ja uteliain mielin tarpeeksi pitkään.
Ja mikä vaatii puolestaan sinun toimenpiteitäsi, siihen voit aina ottaa aikalisän, kiittäen tiimiläistä siitä, että on tuonut hyvin tärkeän asian esille.
Kun laskeudut aidosti kuuntelemaan, lopputulos on aina positiivinen. Vaivannäkösi ja viitseliäisyytesi saa palkkion, johon olet taatusti itsekin tyytyväinen.
Chatit ja viestit eivät korvaa aitoa keskustelua
Nykyajan viestimahdollisuuksien viidakossa on hyvä muistaa tietyt etiketit viestimien käytössä, eli mitkä asiat missäkin kannattaa hoitaa. Jos kysyt viestillä “Mitä kuuluu?”, niin voit huomata pian, ettei toimi. Tai toimii varmasti tehokkaasti siten, että “keskustelut” tulee kuitattua valmiiksi hyvinkin nopeasti. Mutta aitoa hyötyä siitä ei ole, ehkä jopa enemmän haittaa.
Niinpä kannattaa panostaa viestivälineisiin, jossa pääsee aidosti keskustelemaan äänen kera. Mikä näistä sitten kannattaa valita? Voit kokeilla kaikkia hieman vaihdellen, ja tunnustella, mikä sopii parhaiten. Huomaa, että voit päätyä eri välineisiin eri ihmisten kanssa ja se on ihan oikein. Tähän vaikuttaa meidän jokaisen eri aistikanavapainotus, erilaiset mieltymykset ja muut käytännön asiat.
Puhelinkeskustelut
Puhelinkeskustelut ovat nopeita ja vaivattomia yhteydenpitotapoja myös etätyössä. Kun keskityt puheluun koko läsnäolollasi, voit tehdä yllättävän paljon havaintoja pelkästään keskustelukumppanin äänestä. Niinpä kannattaakin jättää kaikki muu keskustelun ajaksi. Useinhan meillä on tapana “vähän puuhailla jotain” samalla kun olemme puhelimessa, mutta se vie ison kaistan havaintokykyämme muualle.
Kun käyt johtamiseen liittyvää keskustelua tiiminjäsenesi kanssa, ota koko aistiarsenaalisi käyttöön ja jätä kaikki muu. Tulet huomaamaan, että saat keskustelusta paljon enemmän irti näin, ja myös keskustelukumppanisi huomaa aidon läsnäolosi positiivisella tavalla.
Teamsit, Zoomit ja muut videoneuvottelut
Onhan se niin ihana nähdä välillä kasvotkin! Videoneuvotteluihin varsinkin kahden kesken on helpompi keskittyä, koska muiden asioiden puuhaaminen olisi jo aika läpinäkyvää ja loukkavaa.
Livetilanteeseen verrattuna haasteena tässä on kuitenkin silmien kohdistus. Emme kovinkaan helposti onnistu katsomaan kameraan samalla kun katsomme keskustelukumppanin kasvoja. Se saattaa synnyttää toisessa alitajuisesti hieman haljun tunteen.
Pyri siis asettamaan keskustelukumppanin kuva mahdollisimman lähelle kameraa ja suoraan sen alle. Poista kaikki muu näytöltä pois häiritsemästä, sillä pienikin vilkuilu saattaa synnyttää tunteen, ettet ole täysin läsnä.
Lähikeskustelu
Uskon, että aivan siitä lähtien kun puhelin keksittiin, olemme osanneet arvostaa kasvokkain tapaamisia. Vaikka yhteydenpito on ajan myötä helpottunut huomattavasti ja tuo meille runsaasti iloa, kyllä jokaisessa kasvokkain tapahtuvassa tapaamisessa muistamme mainita, kuinka mukavaa on “saada kasvot” tai nähdä ihan oikeasti livenä välillä.
Vasta lähikeskustelussa saamme aidosti kokonaisvaltaisen kokemuksen toisesta ihmisestä. Kaikki aistimme, peilisoluja ja intuitiota myöten, ovat aktiivisesti mukana keräämässä informaatiota. Voimme aistia toisen tunnetilaa ja energiaa selkeämmin. Vastaavasti pystymme viestimään ihan koko kehollamme ja jokainen mikroilmekin on erotettavissa.
Keskustelumahdollisuuden tarjoaminen on arvokas ele
Koska nopeisiin viesteihin perustuva, kasvoton kommunikointi on meille niin jokapäiväistä ja arkista, annamme erityistä arvoa aidoille keskusteluille. Toki joskus voi tuntua oudolta ja vaivaannuttavalta aloittaa keskustelua, jos emme ole enää niin tottuneita niihin.
Kun tämän pienen alkukankeuden sietää hetken, niin yleensä juttu kyllä alkaa luistamaan ihan huomaamatta. On hyvä myös muistaa ihmisten erilaiset rytmit.
Toiset harkitsevat hiljaa pitkään sanomisiaan, toiset taas puhuvat ajatuksensa suoraan ääneen. Harkitsijatkin arvostavat, että odotat ja kuuntelet rauhassa. Kyse ei ole vaivaannuttavasta hiljaisuudesta, vaan keskittymisen hetkestä, jonka aikana tapahtuu valtava määrä ajattelutyötä.
Vaikka sinulla olisi ollut taukoa keskusteluista, älä turhaan epäröi aloittaa nyt heti. Arvokas eleesi tullaan ottamaan varmasti tervetulleena vastaan.
Milloin sinä olet viimeksi tarjonnut keskustelun tiimiläisillesi? Ja milloin olisi seuraava hyvä hetki “käydä kierroksella”?
